Ilkka Tervonen:

Jatkosota - talvisodan rauhan syy?

 Virallisen historiankirjoituksen mukaan yksinäinen Suomi taisteli sankarillisesti, mutta teki rauhan, kun voimat ehtyivät ylivoimaisen vihollisen edessä. Kun professori Heikki Ylikangas epäili tämän pyhän rauhan syitä, lukuisat tutkijat saivat hepulin. Ylikankaan mukaan Suomi teki rauhan Herman Göringin kehoitusten ja lupausten vuoksi.

Helsingin yliopisto järjesti järjesti marraskuussa 2003 keskuskustelutilaisuuden talvisodan rauhan syistä. Erityisesti dosentti Martti Häikiö oli hermostunut Ylikankaan olettamuksesta. Ylikangas ei juuri saanut tukea muiltakaan tutkijoilta. Ylikankaan olettamusta tukevia todisteita ja dokumentteja kuulemma ei löytynyt mistään.

Nyt hämmästellään ulkoministeri Erkki Tuomiojan löytämää vanhaa kirjettä, jonka Suomen Berliinin tuolloinen suurlähettiläs T.M. Kivimäki lähetti kesällä 1941 ulkoministeri Rolf Wittingille. Kirjeessä kerrotaan, miten Göring helmikuussa 1940 kehotti  tavatessaan Kivimäen Suomea tekemään välittömästi rauhan Neuvostoliiton kanssa. Kohta alkavassa sodassa Suomi tulisi saamaan haluamansa uudet rajat.

Asia ei ole uusi, ainoastaan unohdettu. Jääkärieverstiluutnantti ja laivanvarustaja Ragnar Nordström kirjoitti 1940-luvun lopulla muistelmansa. Ne julkaistiin suomeksi vuonna 1996 nimellä Voitto tai kuolema. Kirja sisältää tapahtumista selvän ja ensikäden tietoihin perustuvan kuvauksen, sillä Nordström oli Kivimäen ystävä ja sai tältä välittömästi tiedot.

15.2.40 Kivimäki lähti Tukholmasta Berliiniin. Matkan maksoi Nordström. Viikkoa myöhemmin Kivimäki tapasi Göringin, Saksan tuolloisen kakkosmiehen. Kun Kivimäki oli poistumassa, "Göring saattoi häntä eteiseen, otti kädestä kiinni ja sanoi: Muistakaa, että teidän on tehtävä rauha millä ehdoin tahansa. Takaan, että kun lyhyen ajan kuluttua lähdemme sotaan Venäjää vastaan, saatte kaiken takaisin korkoineen." Näin tapahtumia kuvaa Nordström, jota Kivimäki informoi välittömästi.

Kivimäki palasi Tukholmaan, jossa hän tapasi ulkoministeri Väinö Tannerin. He palasivat yhdessä Helsinkiin 27.-28.2.40. "Helsingissä hän (siis Kivimäki - IT) selosti presidentille ja hallitukselle keskusteluaan Göringin kanssa", kertoo Nordström. Seuraavana päivänä hallitus päätti aloittaa rauhanneuvottelut Venäjän kanssa. Ennen rauhansopimuksen solmimista Tanner erehtyi vielä puhumaan tulevasta "välirauhasta", siis rauhasta, joka on tarkoitettu rikottavaksi.

Miksi sitten kysymys talvisodan rauhan syistä on niin arka paikka? Vastaus on yksinkertainen. Joissakin piireissä ollaan kirjoittamassa uusiksi Suomen historiaa.

Tähän sisältyy väite, että Suomi ei ollut Saksan liittolainen vaan kävi omaa "erillissotaansa". Jos talvisodan rauha tehtiin Saksan kehoituksesta ja tietoisesti valmistauduttiin revanssiin Saksan rinnalla, erillissotaväitteeltä putoaa pohja.

Niin Tuomiojan löytämä kirje kuin Nordströmin muistelmatkin ovat siis aiankin talvi- ja jatkosodan osalta pudottamassa pohjaa USA-vetoiselta uushistorioinnilta.

11.08.05