Ilkka Tervonen
0-VUOSI
Ajanlasku aloitetaan
0-vuodesta. 500-luvulla katolinen kirkko valitsi kristikunnan 0-vuodeksi
kristuksen syntymän. Juutalaisen ajanlaskun mukaan 0-vuosi on 3 764 eKr,
koska maailma luotiin silloin. Islamilaisen ajanlaskun mukaan taas
0-vuosi on 622 jKr, jolloin Muhammed pakeni Medinaan.
Pienimuotoisempia
kiistoja 0-vuodesta käydään jatkuvasti. Ne koskevat sitä, mistä hetkestä
tapahtumaketjun voidaan katsoa alkaneen. Meillä Suomessa ajankohtaiseksi
on noussut kysymys siitä, oliko jatkosota Suomen erillissota vai sota
Hitlerin liittolaisena. Siksi on tärkeä määritellä, mikä on jatkosotaan
johtaneen tapahtumaketjun 0-vuosi. Vaihtoehtoja löytyy.
***
Jos 0-vuodeksi
otetaan kesä 1941, niin huonolta näyttää. Suomi hyökkäsi
Neuvostoliittoon Hitlerin rinnalla. Jo ennen Suomen virallista
sodanjulistusta Hitler ehti ilmoittaa, miten Suomi seisoo Saksan
rinnalla. Käytännössä liittolaisuus oli alkanut jo aikaisemmin.
Saksalaisjoukkoja kuljettiin Suomen kautta Pohjois-Norjaan. Myös
Pohjois-Suomi alkoi täyttyä saksalaissotilaista. Saksalaisia aseita
virtasi Suomeen ja Suomenlahti oli yhteistyössä sulutettu miinoilla.
Näin kiinteä
liittolaisuus ennen sotatoimien alkamista ei ollut yllätys. Vaikka Saksa
ei talvisodan aikana auttanut Suomea, niin jo helmikuussa 1940, kun
vielä käytiin talvisotaa, oli käynnistynyt salainen diplomatia.
Tapahtumien todennäköinen kulku on seuraava.
Berliinin lähettiläs
T.M. Kivimäki tapasi 22.2.1940 Göringin. Tämä kehotti Suomea solmimaan
rauhan ehdoilla millä hyvänsä. Pian kuitenkin alkaisi sota Saksan ja
Neuvostoliiton välillä. Silloin Suomi saisi menetyksensä takaisin
korkojen kanssa. Kivimäki palasi Suomeen ja informoi presidenttiä ja
hallitusta käydystä keskustelusta. Hallitus päätti 29.2. ryhtyä
rauhanneuvotteluihin ja 13.3. sotatoimet päättyivät.
***
Jotta voidaan puhua
erillissodasta, on 0-vuodeksi otettava talvisota tai itse asiassa
elokuussa 1939 Saksan ja Neuvostoliiton välillä solmittu
Molotov-Ribbentrop -sopimus. Siinä Eurooppa jaettiin etupiireihin ja
Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.
Näin Suomi itse
asiassa oli kahden hirmuhallitsijan, Stalinin ja Hitlerin valtapelin
viaton uhri. Suomi joutui tahtomattaan talvisotaan ja aluemenetykset
olivat vääryys. Jatkosota oli siis pelkästään tämän vääryyden
korjaamista. Se taas oli Suomelle mahdollista vain Hitlerin avulla.
Entä jos 0-vuotta
siirretään vajaalla vuodella taaksepäin, syyskuuhun 1938. Silloin
solmittiin Münchenin sopimus. Saksan Hitler, Italian Mussolini, Ranskan
Daladier ja Iso-Britannian Chamberlain päättivät, että Tsekkoslovakian
on luovutettava Hitlerin vaatimat sudeettialueet Saksalle. Ranskassa ja
Englannissa juhlittiin: rauha oli turvattu.
Miltä tämä mahtoi
näyttää Stalinin kannalta? Länsi oli tehnyt sopimuksen sotaan
valmistautuvan Hitlerin kanssa. Taustalla oli ajatus, että Saksan isku
suuntautuisi Neuvostoliittoa vastaan. Torjuakseen tämän vaaran Stalin
teki sopimuksen Hitlerin kanssa turvatakseen Neuvostoliiton edut.
Molotov-Ribbentrop -sopimus oli seurausta Münchenin sopimuksesta.
Tältä kannalta
Daladier ja Chamberlain laukaisivat vuonna syyskuussa 1938
tapahtumaketjun, joka oli kohtalokas myös Suomelle. Suomi oli siis
Ranskan ja Englannin harjoittaman valtapelin viaton uhri.
***
Entä jos 0-vuodeksi
valittaisiinkin vuosi 1918? Taas tilanne näyttää Suomen kannalta
huonommalta. Suomen itsenäistyminen oli epäsäätyinen tapahtuma, jonka
teki mahdolliseksi vain bolsevikkien nousu valtaan. Niin valkoiset
venäläiset upseerit kuin emigrantitkin vastustivat jyrkästi maamme
itsenäisyyttä. He uhosivat avoimesti, että bolsevikkien kukistamisen
jälkeen Suomi palautettaisiin Venäjän yhteyteen.
Valkoinen Suomi toimi
siis omien perusetujensa vastaisesti bolsevismin vastaisessa
ristiretkessään. Itsenäisyyden kannalta se pelasi vaarallista peliä. Se
alkoi itse asiassa jo helmikuussa 1918, kun Mannerheim julisti, ettei
laita miekkaa tuppeen ”ennen kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani
on karkotettu niin hyvin Suomesta kuin Vienan Karjalastakin.”
Niinpä Tarton rauha
leimattiinkin häpeärauhaksi. Oikealla laidalla piirreltiin 1920- ja
1930-luvuilla suurella innolla karttoja, miltä Suur-Suomi tulisi
näyttämään. Vanhojen kansakoulujen vinteiltä löytyy vieläkin näitä
hengen tuotteita. Tästä näkökulmasta vuonna 1941 alkanut sota oli
todellakin jatkosota. Se oli jatkoa sille, mikä vuonna 1918 jäi kesken.
Päiväkäskyssään
11.7.1941 myös Mannerheim palasi asiaan: ”Vapaussodassa vuonna 1918
lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille, etten tulisi panemaan miekkaani
tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat ... Sotilaat! Se
kamara, jolle astutte, on heimomme veren ja kärsimysten kyllästämää,
pyhää maata.”
Ehkä Venäjän
ulkoministeriössä on vielä tallessa myös Mannerheimin muutamaa päivää
aiempi, 7.7. annettu päiväkäsky: ”Tänä maailmanhistoriallisena
ajankohtana seisovat saksalaiset ja suomalaiset sotilaat jälleen - kuten
Suomen vapaussodan aikana v. 1918 - rinta rinnan taistelutovereina
bolsevismia ja Neuvostoliittoa vastassa.”
Jatkosota ei siis
ollut erillissota, jossa korjattiin talvisodan vääryys. Sen sijaan tämä
sota oli osa vuonna 1918 alkanutta bolsevismin vastaista taistelua.
***
Varmasti 0-vuodeksi
on muitakin ehdokkaita Suomen ja koko Euroopan historiasta. Nyt
käynnistyneen keskustelun 0-vuotta on kuitenkin turha etsiä historiasta.
Tärkein 0-vuosi nyt käynnistyneelle keskustelulle on Neuvostoliiton
hajoaminen ja reaalisosialismin romahdus. Keskustelun syyt eivät ole
tieteellisiä vaan ideologisia.
Tunnetusti
historiankirjoitus on voittajien historiaa. Neuvostoliiton häviäminen on
syy, miksi jatkosota halutaan käydä uudelleen. Se taas on mahdollista
vain historian lehdillä.
10.02.2005
