|
|
Heikki TyppöSAK
hyväksyi pakkotyön Suomessa
Kauan
vireillä ollut työttömien pakkotyösuunnitelma on valmistunut ja luovutettu työministeri
Filatoville. Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet sille siunauksensa. Myös SAK
on nyt pakkotyön kannalla. Työttömäksi joutuneen työläisen on 500 päivän
jälkeen tehtävä sitä mitä käsketään: mentävä osoitettuun
"koulutukseen" tai siihen työhön, mihin käsketään ja tyydyttävä
niihin ehtoihin, jotka viranomainen määrää. 500 päivän jälkeen työttömän
itsemääräämisoikeus on taakse jäänyttä elämää. Nyt
hyväksytty suunnitelma täyttää kaikki pakkotyön tunnusmerkit. Työvoimatavaran
omistaja työläinen ei voi enää vuokrata työvoimaansa kapitalistien käyttöön
työehtosopimusten mukaisesti ja vapaasti työmarkkinoilla, vaikka onkin
taistelun päivinä luonut ay-liikkeen ja hankkinut sille joukkovoimaan
perustuvan arvovallan. SAK:n johto on nyt luopumassa ay-liikkeen
perustehtävästä ideologisin
perustein kapitalistisen järjestelmän hyväksi. Siltä on päässyt
unohtumaan, mitä varten ay-liike on olemassa. Sopimusyhteiskunta on
työttömien osalta muuttumassa ay-johdon, kapitalistien ja poliittisen eliitin
sopimaksi pakkotyöyhteiskunnaksi. SAK:n
hyväksymä toimenpide merkitsee yritystä kääntyä kapitalismista kohti feodalismia
ja orjayhteiskuntaa. Tietenkään se ei tule onnistumaan, mutta paljon
inhimillistä kärsimystä sen avulla pystytään tuottamaan työttömiksi
joutuneille viattomille
ihmisille. Jo vuosia käytössä ollut nuorten työttömien pakkokoulutus, työttömien
määräaikaishaastattelut ja muut "kuntouttavat" toimenpiteet ovat olleet esiharjoittelua nyt tulossa oleville
rajummille toimenpiteille: varsinaiselle pakkotyölle . Ammattiyhdistysliikkeessä
varmasti ymmärretään se tosiasia, että työpaikkoja ei voida luoda
psykologisesti eikä rankaisemalla työttömiä. Työllisyys tai työttömyys ei ole pelkkä
sieluntila. Näin voidaan ajatella
vain akateemisen koulutuksen saaneen sivistyneistön - tuon kapitalismin
etujoukon - keskuudessa. Työpaikka luodaan vain ja ainoastaan taloudellisten pääomien
avulla, mikäli markkinoilta löytyy työpaikalle tilaa. Globaalin kapitalismin
vallitessa, jolloin maailmanlaajuinen pääoma syrjäyttää kansalliset yritykset, tuota tilaa on entistä vähemmän. Ay-liike
kyllä tietää tämän
yksinkertaisen tosiasian.
SAK:n sosialidemokraattinen ja vasemmistoliittolainen johto sallii täysin tietoisena toimenpiteensä
seurauksista globaaliporvariston ja sitä nuoleskelevan sivistyneistön toteuttaa
työttömien pakkotyöllistämisen. Pakkotyön hyväksyminen kertoo siitä, että ay-liikkeen johtoa hallussa pitävät vasemmistolaiset puolueet ovat aatteellisesti ja poliittisesti niin umpikujassa, että eivät näe muunlaista ratkaisua kapitalismin ongelmiin. Vasemmisto on hypnotisoitunut uusliberalismin "sivistyneestä" teoretisoinnista, jos se kuvittelee, että työttömyys on ratkaistavissa kapitalismin vallitessa työministeriön poliittisin toimenpitein, tai että kansainvälistynyt kapitalismi on ainoa ajateltavissa oleva talousjärjestelmä. Kun sivistyneistön poliittinen eliitti
on sanonut, että valtio ei voi osallistua taloudelliseen toimintaan työpaikkojen
luojana, niin SAK:n johto nyökyttelee, että ei kait se sitten voi, ja että kapitalismi
on ainoa ajateltavissa oleva järjestelmä, kun se etujoukko-johtoinen
sosialismikin romahti. Niinpä ay-liike ei voi muuta kuin osallistua "vastuun" kantamiseen pistämällä kapitalismin väistämättä
tuottamat pitkäaikaistyöttömät pakkotöihin. SAK:n
työväenluokan etujärjestönä ei tietenkään tarvitsisi ottaa vastuuta kapitalismin ylläpidosta. Sehän on porvariston järjestelmä.
Jos se ei toimi, se on heidän murheensa. SAK:n tulisi puolustaa loppuun asti
niitä, jotka ay-liikkeen ovat luoneet: työssä tai työttömänä olevia työläisiä.
Kun on käynyt selväksi, että kapitalismi ei toimi, SAK:n ja ennen kaikkea
Vasemmistoliiton ja Sosialidemokraattisen puolueen tehtävänä on ryhtyä
suunnittelemaan kapitalismille vaihtoehtoista järjestelmää, joka ei sisällä
työttömyyttä.
|
|
Lähetä osoitteeseen
heikki.typpo@punavihrea.info tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai
kommentteja.
|