Ilkka Tervonen:

Sota ammattina ja taloutena

Maailmalla siirrytään asevelvollisuusarmeijoista palkattuihin armeijoihin. Tällä muutoksella on niin poliittinen kuin taloudellinenkin ulottuvuutensa.

Asevelvollisuusarmeijalle sota on oikeutettava. Muuten liikkeellepano ei onnistu. Jos taas sota päättyy tappioon, seurauksena on demobilisaation vaikeus, yhteiskunnalliset ongelmat ja jopa kumoukset. Tästä todistavat hyvin Venäjän ja Saksan tapahtumat ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ei Yhdysvalloillakaan ollut helppoa Vietnamin jälkeen.

Ammattiarmeijalle riittää, että sotilaat saavat palkkansa ja käskyn. Muita perusteluita ei tarvita, sillä ammattimies harjoittaa ammattiaan kyselemättä. Tästä syystä se on vallankäyttäjien kannalta asevelvollisuusarmeijaa turvallisempi ja tehokkaampi vaihtoehto.

Samalla kuitenkin muuttuu myös armeijan taustalla oleva ideologia. Asevelvollisuusarmeija rakentuu maanpuolustusaatteelle. Ammattiarmeijaa sen sijaan tullaan käyttämään ensisijaisesti hallituksen määrittelemien ulkoisten ja sisäisten uhkien torjumiseen.

Ammattiarmeija perustuu myös uusimpaan aseteknologiaan. Tällaisen aseistuksen käyttö taas tulee vaatimaan yhä enemmän rahaa. Maailmassa asevarusteluun käytetään vuosittain yli 800 miljardi dollaria. Tästä Yhdysvaltain osuus on liki puolet.

Aikoinaan Adam Smith totesi, että "kaiken tuotannon tarkoitus on kulutus". Tämä tarkoittaa, että sotatuotannon looginen päätepiste on sota. Muussa tapauksessa ihmiskunta tekee joka vuosi 800 miljardin dollarin hukkainvestoinnin.

Miten talouselämä suhtautuu tähän tosiasiaan. YLE:n aamu-tv:ssa haastateltiin 4.11.04 Nordean pääekonomistia. Haastattelija kysyi häneltä Irakin sodan taloutta elvyttävästä vaikutuksesta. Ekonomisti totesi, että talouden kannalta sota on tuottoa siinä missä muukin tuotanto.

Niinhän se on. Markkinataloudesta bisnes on bisnestä - tehtiin mitä tahansa.

15.01.2005

Lähetä osoitteeseen  heikki.typpo@punavihrea.info tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai kommentteja.
Muutettu: 07. joulukuuta 2007