|
|
|
|
Ilkka Tervonen:
VOIMA JA VASTAVOIMA
Talous tai tarkemmin "vapaa markkinatalous" on tärkein ulkoparlamentaarinen voima ja sen valta suhteessa poliittiseen päätöksentekoon on vain kasvanut. Tämä merkitsee, että parlamentarismi edustuksellisena demokratiana edustaa yhä heikommin ja yhä harvempia. Näin myös poliittinen toiminta muuttuu entistä enemmän ulkoparlamentaariseksi. Sörnäisten metroaseman lähellä olevaan pylvääseen oli liimattu juliste, jonka teksti kuvaa hyvin nuorten tuntoja: "Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se olisi kielletty lailla." Äänestäminen voi korkeintaan muuttaa poliittisen eliitin kokoonpanoa, mutta itse asioiden kannalta sillä ei ole merkitystä. Kun UPM irtisanoo tuhansia työntekijöitä ja suorittaa Voikkaan paperityöläisten keskuudessa pahemman puhdistuksen kuin valkoiset keväällä 1918 Töörinkankaalla, hallitus ja eduskunta eivät tee mitään. Poliittikkojen pahoittelutkin ovat olleet kovin vaivautuneita. Sen sijaan nuorten riehuminen VR:n makasiineilla ja niiden polttaminen on saanut poliittisen eliitin kuohuksiin. Sisäministeri Rajamäeltä sanat olivat loppua, kun hän vaati tekijöitä edesvastuuseen. Koko suomalainen elämänmuoto on kuulemma uhattuna ja EU-eliitin hengenpelastusohjelma täytyy panna uusiksi. Asioilla on kuitenkin logiikkansa. Voima synnyttää vastavoiman. Osakkaat ja yritysjohtajat ovat saaneet riehua vapaasti inhimillisistä, sosiaalisista, kulttuurisista ja ekologisista arvoista piittaamatta. Poliitikoista, puolueista, eduskunnasta tai hallituksesta ei ole ollut parlamentaariseksi vastavoimaksi. Siksi vastavoima alkaa kehittyä ulkoparlamentaarisesti. 17.05.2006 |
|
Lähetä osoitteeseen
heikki.typpo@punavihrea.info tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai
kommentteja.
|
